Le Porc

Lomamme lopuksi kävimme mieheni kanssa vielä nauttimassa Turkulaisestakin ravintolatarjonnasta. Koska herkullisesta ruuasta nauttiminen ilman lapsia  on melko harvinaista, valitsin ravintolaa hartaudella. Olemme kertaalleen aiemmin käyneet Le Porcissa n. 1,5 vuotta sitten ja muistikuvani ravintolasta olivat hyvät. Vaikka ravintola on ollut Turussa jo hyvän aikaa, on siellä  tullut vähemmän käytyä, koska Le Porc sijaitsee hiukan kauempana ydinkeskustasta. Tosin ei mitenkään ylitsepääsemättömän kaukana, ainakaan korkokengättömälle. Ja jos on menossa illan aikana myös esim kaupunginteatteriin, niin silloin ravintolan sijainti on suorastaan ihanteellinen.

Ravintola lupaa tarjoilla perinteistä ranskalaista bistroruokaa. Nettisuvuilla ravintolaa kuvaillaan näin:

Le Porc on legendaarista Ravintola Hella & Huonetta Tampereella vuosina 2001-2007
pyörittäneen keittiömestari Monte Dahlin kohtuuhintainen ja rentohenkinen FOODING-ravintola,
jossa tarjoillaan omassa keittiössä tehtyä erinomaista ranskalaista bistroruokaa ilman turhia lisäaineita.
Sopivat viinit on helppo valita, kaikki viinimme myydään laseittain.

Kuvaus sopii erinomaisesti ravintolaan ja illallinen täytti annetut lupaukset. Ruoka on nimen omaan bistroruokaa, mutta mielestäni siihen nähdenkin edullista. Ennen kaikki ravintolan hintalaatusuhde on erinomainen.  Listalta valittu kolmen ruokalajin menu maksaa 35 euroa ja neljä ruokalajia vain 39 euroa! Myös laseittain tarjoiltavien viinien valikoima oli hyvä, ja pidin erityisesti siitä, että eri annoksille osattiin ja haluttiin suositella niille sopivia viinejä.  Muutenkin palvelu oli ystävällistä ja leppoisaa eikä kiireen tuntua ei ollut.

Tarjonnasta löytyi neljä alkuruokaa, joten maistoimme kaikki alkuruuat (otimme molemmat 2 alkuruokaa) ja kahta pääruokaa. Mieheni jätti jälkiruuan väliin, mutta minä nautiskelin rakenteeltaan täydellistä creme bruleeta. Otan yleensä ravintolassa tämän jälkiruuan, jos sitä on tarjolla – se on vain niin hyvää. Olen maistanut todella monen laatuisia bruleitä, myös ranskassa, mutta tämä oli kyllä erinomaista. Alkuruuista ehdottomasti paras oli ankan kivipiiras, jota ei näytä enää listalta löytyvän (lista vaihtuu tiheään!). Jos tämä ruokalaji palaa listalle, niin ottakaa sitä! Aivan täydellistä, pelkästään tämän ruuan vuoksi kannattaisi ravintolassa käydä. Myös kesakurpitsatikut olivat hyvät ja mieheni kehui, että etanien rakenne oli täydellinen. Ainoastaan tiikerirapukeitto oli hiukan vaisu.

Pääruuissa mieheni teki paremman valinnan. Ankankoipi confit oli yksinkertaista, mutta maittavaa. Minun vauohenjuustorisottoni, tai oikeastaan siinä olevat herneet, aiheuttivat hämennystä. Itse riisi oli oikean kypsyistä ja risoton maku oli hyvä, mutta herneet olivat liikaa ja turhia. Tiedän myöskin paljon ihmisiä, jotka eivät voi sietää herneitä ja täytyy sanoa, että niiden olemassa olosta ei  listalla varoiteta mitenkään… No, täydellinen creme brulee pyyhki hetkessä tämän mielestäni 🙂 .  Ehdottomasti käymisen arvoinen ravintola – menkäähän! Turussakun ei tätä tarjontaa niin ylenmäärin ole…